Jouluaatto

Jouluaatto (24. joulukuuta) on Suomessa joulunvieton keskeisin ja odotetuin päivä, jolloin perheet kokoontuvat rauhoittumaan ja juhlimaan yhdessä. Vaikka kalenterin virallinen kirkollinen pyhäpäivä on vasta joulupäivä, Suomessa joulun tärkeimmät perinteet ja juhla-ateria keskittyvät juuri aattoon.

Pohjoismaisessa ja suomalaisessa perinneaatossa vuorokauden katsottiin aiemmin alkavan jo edellisenä iltana auringon laskiessa, minkä vuoksi juhlinta painottui luontevasti pyhän aattoiltaan. Jouluaatteen juuret yhdistävät muinaisen talvipäivänseisauksen sato- ja valojuhlan eli yulen sekä kristillisen vapahtajan syntymäjuhlan vieton.

Keskiajalta lähtien Suomessa noudatettiin myös joulurauhaa, joka takasi juhlapyhien koskemattomuuden ja määräsi ankarammat rangaistukset rikoksista. Turussa luettava joulurauhan julistus on tiettävästi jatkunut lähes katkeamattomana perintönä aina 1300-luvulta saakka, ja se kytkee nykyajan suomalaisen joulunvieton monisatavuotiseen historiaan.

Suomalainen jouluaatto noudattaa monissa kodeissa tuttua kaavaa: aamu alkaa usein riisipuuron syönnillä ja lastenohjelmilla, kuten Ylen Joulupukin kuumalla linjalla ja Lumiukko-animaatiolla. Keskipäivällä katsotaan tai kuunnellaan Turun joulurauhan julistus, minkä jälkeen suunnataan joulusaunaan tai viedään kynttilöitä edesmenneiden läheisten haudoille. Alkuillasta nautitaan juhla-ateria eli joulupöytä, jonka klassikoita ovat joulukinkku, erilaiset laatikot, rosolli ja kalat. Illan huipentaa Joulupukin vierailu tai lahjojen jakaminen joulukuusen juurelta.